HAMARA
Teksti: Juhani Pitkänen

Progressiivista Päänhakkausta
--------------------------------------------------------------------------------
Pääkaupunkilaisen Eleniumin tähänastisen uran voi kiteyttää sanalla "taistelu".
Huolimatta siitä, että paskaa on välillä satanut jopa kirjaimellisesti niskaan, julkaistiin
yhtyeen debyytti For Giving - For Getting Brittiläisen Rage Of Achillesin toimesta.

Bändin historiasta on hyvä lähteä liikkeelle. Miten kaikki sai alkunsa?
Jukka: -Joskus 1995 syntikkamiehemme, entisen kitaristin ja rumpalin kanssa päätettiin alkaa vääntää musaa. 1996 tehtiin eka demo, toinen demo tuli kaksi vuotta myöhemmin, ja siitä poiki yhden sinkun diili kotimaisen Hella Recordsin kanssa. Täyspitkän kanssa jahkailtiin sitten puolitoista vuotta, eikä siitä loppujen lopuksi mitään tullutkaan. Tämän jälkeen oli pari vuotta hiljaista, jengi kävi intissä ja oli ongelmia eri ihmisten välillä. Pääasiallinen biisintekijä Okko lähti bändistä, ja käytiin tekemässä muutama promo, joita ei koskaan julkaistu.
Yhtye sai promoista paljon hyvää palautetta, mutta levy-yhtiöiden kiinnostusta ei onnistuttu herättämään.

Tuomo: -Promon jälkeen yritettiin tehdä omakustanne, mutta loppujen lopuksi oltiin liian innokkaita leikkimään levy-yhtiötä, ja lähinnä meni vain paljon rahaa.

Jukka:- hyviä biisejä tuli, mutta se oli tosiaan vähän liian kunnianhimoinen projekti. Vuoden 2001 loppuun mennessä oltiin heitelty pari keikkaa ja käyty läpi eri kitaristeja. Sitten tuli Kasperi kitaraan ja se oli siinä.

Tuomo: -Sen verran oli pätevä kaveri, ettei tarvinnut kauaa harkita.

Vuoden 2002 keväällä Eleniumit kävivät nauhoittamassa kolmen kappaleen demon. Tämä herätti englantilaisen Rage Of Achilles levy-yhtiön kiinnostuksen, ja sopimus allekirjoitettiin. Ragen rosteriin kuuluu tätä nykyä monta suomenkielistä yhtyettä, esimerkiksi Omnium Gatherum ja Manitou. Elet uskovat, että Suomen uusi hevisukupolvi nousee vielä Ruotsiskenen manttelinperijäksi.
Tuomo: -Vissiin ne keksivät Omnium Gatherumin kautta, että Suomesta tulee hyvää kamaa ja aika nopeaan tahtiin ottivat meidät ja Amoralin mukaan. Nyt on tullut lisää, Manitou, Kiuas ja niin edelleen. Mitä on lafkan vanhempia bändejä kuullut, niin ne oli aika ug-meininkiä, autotallibläkkiä ja sellaista. Nyt tuntuu että Suomesta on nousemassa uusi sukupolvi.

Debyytin jakelun toimivuuden suhteen Elenium on luottavainen.
Jukka: - Pitäisi toimia hyvin ympäri maailmaa, sen huomaa siitä miten hyvin Omnium on ollut näkyvillä.
Noista muistakin suomalaisista bändeistä voi päätellä, että vaikkei se mikään mielettömän iso yhtiö ole,
se hoitaa hommat kotiin kunnialla.

Tappouhkauksia ja tuskaa

Vaikuttajikseen miehet nimeävät muun muassa alkuaikojen Amorphisin
ja Amokin aikaisen Sentencedin.
Johannes: -Molemmat oli suomalaisia, ja Amorphisin syntikoidenkäyttö oli jotain uutta, se avasi silmiä, että voi tehdä asioita eri tavalla. Nykyään vaikutteet eivät enää tule mistään tietystä jutusta, yritämme vain kehittää omaa tyyliämme pidemmälle ja pidemmälle.

Johannes: -Nykyään on niin paljon hyviä bändejä ja musatyylejä, että tulee kerättyä vaikutteita vähän kaikkialta. Maailmassa on niin paljon hyvää musaa, että kaikkea ei tietenkään edes ehdi kuunnella.

Jäsenten mukaan progressiivinen death metal on hyvä määritelmä Eleniumin musiikille.
Jukka: -Monia ärsyttää, että meidän kamaa kutsutaan deathiksi, kun tyyli määritellään vanhojen klassikoiden mukaan. Vaikkei Eleniumin musa perinteisintä deathia olekaan, niin kyllä se siihen linjaan sopii.

Johannes: -Paras nimike olisi varmaan "örinämusa". Jos tahtoo tarkan määritelmän, siihen tarvitsee niin paljon sanoja ja adjektiiveja, ettei tämän haastattelun aika riitä.

Jukka: -Se on "elemetallia".

Pyydettäessä kauheinta keikkamuistoa vuosien varrelta, vastausta ei tarvitse kauaa odottaa.
Tuomo: -Pahin keikkamme oli Helsingin Oranssilla joskus muinoin, se oli kyllä hirveätä. Kaikki bändin jäsenet olivat suhteellisen hyvässä "käpeikössä", rumpali lähti oksentamaan keikan jälkeen ja silloinen kitaristi lähti keikan aikana lavalta pois. Siellä oli jengitappeluita ennen keikkaa, sen aikana ja jälkeen. Ne johtuivat siitä, että meillä oli tummaihoinen kitaristi kokoonpanossa, ja sitähän ei 90-luvun puolivälissä blackmetal-skenessä suvaittu.

Jukka: -Vaikka sehän oli täydellinen "blackmetallisti" (naurua).

Tuomo: - Niin, vaikka oli Jesus Is A Crucified Whore paita päällä, ei saatana kelvannut.
Taidettiin saada jokunen tappoehdotuskin niinä aikoina.

Jukka: - Oishan tää koko paska loppunut jo kauan sitten, ellei olisi fiilistä, että tästä voi tulla jotakin. Kaikki vastoinkäymiset ovat tuoneet hyvää angstia kehiin, ollaan jouduttu puskemaan kiven läpi pää edellä.

Kaiken kukkuraksi Eleniumilla kävi uskomattoman huono tuuri juuri levynteon alla.
Tuomo: - Pari viikkoa ennen kuin mentiin studioon rumpali oli menossa treenaamaan biisejä kämpille. Kun se pääsi perille, niin paloauto seisoi pihalla pumppaamassa paskavettä ulos lukaalista. Siellähän ne oli paskan seassa kaikki skobet, mun basso ja Johanneksen syna.

Tuomo: - Seuraavana päivänä kaupungin vesilaitos kertoi, että kaikki korvataan, kun oli tullut ilmi että firman kihon poika treenaa viereisessä lukaalissa. Tyytyväisenä tehtiin ilmoitus, luultiin että saadaan kuitenkin uudet kamat tilalle. Seuraavana päivänä kerrottiin, ettei korvauksia tulekaan, ne oli löytäneet vuodelta1970 todisteen, että sieltä puuttui jokin venttiili.

Jukka: - Loppu onkin historiaa. Edellisenä iltana vielä siivottiin, toivotettiin se paska oikein tervetulleeksi. Nyt pystyy jo nauramaan asialle, mutta silloin...

Perussysteemi säilyy

Uuden levyn tuotti, miksasi ja äänitti Sonic Pumpin Nino Laurenne, äänittäjänä sekä kakkostuottajana toimi Tero Kostermaa ja masteroijana Mika Jussila. Elet kertovat, että nauhoitukset onnistuivat olosuhteisiin nähden erinomaisesti.
Tuomo:- Meni hyvin, ottaen huomioon, että piti lainata kaikki kamat. Esimerkiksi rummut lainattiin Amoralilta, itse soitin Thunderstonen basistin bassolla. Johanneksella oli ennen onnettomuutta syna, jossa oli viiden vuoden ajalta itse tehtyjä saundeja, eli sillä oli tasan kaks viikkoa aikaa tehdä uudet.

Johannes: - Onneksi olin ostanut kaksi viikkoa aiemmi uuden soittimen. Vähän puolivalmiiksi ne saundit kyllä jäivät.

Jukka: - Joo, kyllä on hikeä, verta ja kirosanoja käytetty. Ensi vuonna pitäisi käydä tekemässä toinen levy, jonka tyylistä ei voi paljon sanoa. Sieltä voi periaatteessa tulla mitä tahansa. Kyllä sellainen perussysteemi kuitenkin säilyy. Nyt aletaan tekemään uusia biisejä.

<<Back to Press